Välikausidinosaurus

Ompelumotivaatio kateissa. Suunnitelmia, kaavoja, keskeneräisiä, niitä kyllä riittää, mutta halusin tehdä jotakin nopeata ja turhaa. Käteen osui pojan pusakan ja oman takin jämäfleeset ja valmiiksi tikruasuuun piirretty Muraveinik-kaava sekä vertailukappaleeksi sopivan kokoinen fleeselätsä. Tuloksena jonkinlainen lakki.

Dinomaisia kuvioita koristetikillä 

Kun sain lakin valmiiksi, vertasin sitä siihen mallina olleeseen sopivaan. Ja tästä tuli sitten pienempi kuitenkin. Olisi sapettanut, jos ei olisi edes mahtunut päähän.

Mahtuu se tämän kevään :D

Avaruusmies

Kovin monesta kuosista en innostu yhtä paljon, kuin tästä Liandlon Astronautista. Se oli Pakko Saada. Aluksi suunnittelin sille kaveriksi keltaisia housuja, mutta sitten näin (velour)tähtiä. Ja kun luottokaavatkin, eli Buttoned up ilman nappeja paitana ja Saimit housuna, on nyt löydetty, niin niistähän tuli asu.

Malli ei ollut tänään yhteistyöhaluinen eikä edes karkilla lahjottavissa.

Kun olin tilannut Vekaranasta tuon tähtikankaan, mutta se ei vielä ollut saapunut, näin kauppareissulla lapsen, jolla oli samaisesta kankaasta pipo. Jostain syystä päänsisäinen jukeboksi alkoi soittaa Babylon Zoon Spacemaniä. Oi niitä aikoja, kun mainoksissa oli juju. Meinasin linkittää ko. biisin, vaan Emi on päättänyt, ettei sillä ole Suomessa mitään intoa näyttää videoita. Kuunnelkaa päänne sisältä, te jotka olette tarpeeksi vanhoja muistaaksenne moista.

Muutama paita

Kangasvaraston pienennysurakka. Tähtikangasta riitti kahteen paitaan. Vihreästä pitävälle 11-vuotiaalle Ottobre 1/2012-lehden Whirlwind indian. Hihat muokattuna tuplahihoiksi, koska tähtikangasta riitti vain lyhythihaisiin, samoin kaulus muokattu vastaavasti. Hihoista onnistumisen iloa, ihan nappiin ensimmäisellä yrityksellä! Toinen ilahtuminen siitä, että poika tosiaan pitää paidasta ja taatusti tulee sitä myös käyttämään :)

Pienimmälle More gray muokattuna. 

Saas nähdä, joudunko vielä muokkaamaan hihoja, näyttävät liian lyhyiltä.

Kaavakokeilussa Toy dog Ottobre 6/2011

Kaulus ei ihan onnistunut...

Edit: Onnistui se kaulus siis ulkopuolelta, mutta nurjalta näyttää vähän karulta ;) Kankaina jostain meille tiensä löytänyt t-paita, joka oli isommille nolo ja pienimmälle aivan liian iso. Siitä tuli etu- ja takakappaleet. Hihat huolella marinoitua Hilcoa. Kauluksen liepeillä näkyy vielä jälki haihtuvaa tussia. Melkoinen ero samanmerkkisissä tusseissa, edellinen haihtui, ennen kuin oli ehtinyt leikkaamaan tai tikkaamaan, tämä taas lähtee vain vedellä huuhtaisemalla.

Ja vielä numeroita ja traktoreita, Buttoned up ilman niitä nappeja

Pienimmäinen ilahtui traktoreista :D

Groovyt kitarat

Kaksi uutta kaavaa pienimmälle kokeiluun. Niin kovasti kuin raglan-hihaisista pidänkin ja Papana-kaava (Ottobre 4/2010) oli pienimmälle juuri sopiva, ei seuraavasta koosta ole seuraajaa löytynyt. Päätin, että Villi viikinki Ottobre 6/2010-lehdestä on viimeinen mahdollinen raglan-kaava, ja jollei sekään istu, siirryn tavallisiin hihoihin. Kilpailevaksi kaavaksi valitsin uusimmasta 1/2012 Ottobresta Buttoned up-kaavan, laiskana jätin nappilistan harjoittelun myöhempään ajankohtaan. Kaavoihin piirsin molempiin hihoihin taitteet, mutta kangas tuli niin nuukasti käytettyä, että toiseen piti laittaa resoria.

Hyvä huomata kuvanottovaiheessa, että se olikin Villi viikinki, johon piti laittaa se resori, eikä päinvastoin. Noh, saahan nuo lisättyä...

Villi viikinki 

Buttoned up

Molemmissa kaulus lörpähti tehdessä ja kun silitysrauta antoi viimeiset sihauksensa, en saa höyrytettyä niitä kohdilleen. Paremmin tuo jälkimmäinen jo istuu, vaikkei ole ollut päällä kuin varttitunnin. Villi viikinki on hauska, mutta turhaa kikkailua, jos hihat ja miehusta ovat samaa kangasta. Istuvuudesta on vaikea sanoa vielä mitään, pienimmällä on tänään vauhti päällä...

Syntymäpäiväsankaritiikeri

Luvatut sovituskuvat. Taustaksi koitettiin virittää lakanaa, se oli sankari-tiikerin mielestä tosi hauska leikki :D Emme taida uusia kokeilua kovin pian...

Lakki vinossa. 

Muraveinikin etukappale meni kaavan mukaan tehtäessä  silmien yli.

Prismassa oli "-amptteri" puoleen hintaan. Siinäpä hyvä lahja, niin ei tarvitse aina 11-vuotiaan isosiskon omaa viedä!

 Nyt läks

Hännästä tuli ensin liian pitkä, kiinnitin sisälle kuminauhan ja vaihdoin samalla kiinnityksen kiinteästä lenksuihin, näin paitaa voi käyttää tavallisena paitana ilman häntää.

Housuja ja korjaamisia

Yksi ompelus, mikä jää usein (lue: aina) tekemättä, on rikkinäisten korjaaminen. Tänään kuitenkin tuli ommeltua sekä tyttären haaroista revenneet housut sekä pojan uuden takin kainalosta revennyt ommel. Hurraa minulle!

Hermo sensijaan meni tyystin näiden velourhousujen kanssa, edelleen yhdet odottavat resoreita (miksi ruskeata on noin miljoonaa eri sävyä?), näihin yritin pistää loppuja. Vaaleansiniset vielä onnistuivat jotenkuten, itse asiassa ihan hyvin.

mutta nämä työkalukuvioiset pistivät hanttiin kaikin tavoin. Resoria olisi ollut riittävästi, jos langan suunta olisi palasessa ollut toisin päin. Mutta koska ei ollut, niin tämä on viriviri taas, vyötäröresori on kahdesta palasta ja lahkeensuiden resorit puolet tavallisesti laittamani. Saumurikaan ei tykännyt, katkoi ensin yhden langan, sitten toisen. Lisäksi resori olikin niin löysää, että housut tippuvat juoksentelevan riiviön jalasta. Olin jo tekemässä kuminauhavyötäröitä, mutta missä ne kuminauhat ovat silloin, kun tarvitsisin? Taas kun ostan uusia, löydän ne monet edelliset ostokset...

Arvontaan ehtii vielä osallistua, kurkatkaapa :)

Pipon käyttäjä

 Käyttäjän kommentti: "akki poi."

Isohan siitä tuli. Mutta käyttäjä tykkäsi, antoi hoidossakin olla pipon päässä koko ajan :O

Lisäksi sen saa puettua ihan itse

(Saa kyllä toppalakinkin, todistaa mr tyylikäs)

Mustan aukon ja Bermudan kolmion risteytys

Sellainen on tämä meidän huusholli. Ei mikään Avotakka-koti, saati prameampi lehdykkä. Eli kun kamera viimeksi oli perheen pienimmäisellä, sitä ei ole sen koommin nähty. Missään.

Hitusen katosi välillä inspiraatiokin, otti motivaation mennessään, kävivät varmaan reissussa nekin. Sitten iski pakkorako, lukuisista vaatepakettishoppailuista huolimatta pienimmällä olikin mukavat collegehousut vähissä. Farkkuja löytyy kyllä, mutta minä en tykkää niitä päiväkotiin ainakaan kovin usein laittaa. Silloin tällöin ne ohuimmat ja taipuisimmat menee. Tein kaavat ja leikkelin kankaat vähän vanhan tottumuksen mukaan, enkä ajatellut asiaa niin pitkälle, että olisin tajunnut vyötäröresoriin kuluvan kangasta jo todella paljon tuon kokoisella lapsella. Eli eilen sain yhdet housut valmiiksi, yhdet pilasin ja viskasin kiukuspäissäni roskiin kokonaan ja kolmet vielä odottelevat resoreita. Kaksiin saan viriteltyä kangasta jatkopalaksi ja kuminauhan vyötärölle, mutta yksi kangas meni niin tyystin loppuun, ettei plän B onnistu. Tuo ainokainenkin riittävä resorikangas on ottanut jossain vaiheessa itseensä tummaa väriä ja näyttää likaiselta, mutta päätin sen olevan kelvollista päiväkotikäyttöön. Joku muu olisi varmasti eri mieltä.

Kaupan päälle hätäinen tärähtänyt kännykkäräpsy. Tuossa siis nuo ensimmäiset housut.

Ihanan kallista

Koska aika ei riitä ompeluksille eikä edes kirpparikierrokselle, kävin hätäpäissäni hakemassa pienimmälle uuden uutukaisia vaatteita. Perushousuja, t-paita, viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Olipa kallista! Vaikka tarjous oli "ota 3 maksa 2", niin sillä hinnalla olisi kyllä ostanut kangasta moniin housuihin... Kaiken hyvän lisäksi ostin liian pieniä! Uskottava se on, lapsi on 92-kokoinen ja sillä siisti.

Niin ja lähikaupasta ostin Burdan, ruotsinkielisen. Kyllä tuli kasarimeininki mieleen. Muutama kivakin kaava onneksi löytyi, ei sekään kalli$ raha ihan täysin haaskeille mennyt. Olettaen siis, että ehdin vielä joskus ompelemaan... Opinnot sentään jäävät kesätauolle tämän jakson jälkeen, ehkä sitten!

Essee

Tämän viikon aikana pitäisi kirjoittaa 8-sivuinen essee. Kuvista voitte arvata, miten paljon essee karttui tänään. Mutta ei tämäkään turha ollut, to-do-listalta tärkeimpiä, eli vauvan taaperon välikausipipa. Välikausi ehti jo oikeastaan mennä ohi, onneksi lätsäkin on valmiiksi vähän pieni. Kaava Ottobren sivuilta Lohikäärmepipo ilman ylimääräisiä hörsöjä ja vähän viriteltynä, eli mösä on käännettävä, toinen puoli apinajerseytä ja toinen siilimerinoa. Hätäinen viritelmä, vaatisi vielä muutaman ompelukonetikin ja silitysrautaa. Katsotaan ehtiikö tuota.

Malli ei tykännyt lakistaan yhtään

Onneksi seurue viihdytti ja mieli koheni

Työkoneita

Kaulusten aiheuttamassa kiukussa ostelin Ottobre-lehden irtonumeroita, luvatun kolmen viikon toimitusajan sijaan tulivatkin neljässä päivässä. Ottobren numerosta 4/2010 löytyi simppelin oloinen Papana-paita. Meillä siitä tuli tällainen.

Ei kerrota kenellekään, että hihat on interlockia ja etu- ja takakappaleet jerseytä.

Kankaat Tiritom.comista ja Myllymuksuilta. Paita istui ihan hyvin, kunnollisia kuvia ei tuosta räkänokasta tällä kertaa tullut. Tosin tiedän, että jos jätän kuvan julkaisematta, niin sanomistahan siitä tulee. Tässä siis viikon virallinen räkänokka!




Lisäksi velour-housut, kaava jonkinsortin oma sovellutus, värit päin sitä itseään, jostain syystä hankala kuvattava tuo turkoosin ja sinisen yhdistelmä. Vielä ei soviteltu päälle, kun kiukunkiukku puskee päälle pahasti.

Tuossa resoreja kiinnitellessäni mietin, miksi tämä räpeltely on niin terapeuttista. Oikeastihan en pidä yhdestäkään vaiheesta koko touhussa? Ehkä se onkin tämä kokonaisuus, keskittyminen tekemiseensä, valmiiksi saamisen ilo.

Ensi viikonloppuna voisi kyllä jo vaihtelun vuoksi kokeilla taas jotain muuta kun vaatetta pienimmälle. Mutta mitä?

Mitä eroa on insinöörillä ja ratakiskolla?

Ratakisko antaa periksi.

Insinööri en sentään ole, paitsi luonteeltani, joten tämä sai kyllä jäädä viimeiseksi tämän kaulusmallin kokeiluksi. Seuraavaksi mietin, mikä oli se kaikista mukavin paita päällä ja silppuan kaavoiksi. Muah!

Tämän kankaan nähdessään mies kysyi, eikö se ole melko itserakasta. Ihmettelin, että miten niin, niin mies tuumasi, että kun omia kuviani siinä esittelen :D Apina-jerseytä oli metrin verran ennen aloitusta, kankaan leveys taisi olla 110 cm. Tämä on oleellinen tieto, mutta kerron tästä myöhemmin lisää.







Ehdin juuri ja juuri saada valmiiksi ennen apinapojan hyytymistä yöunille!

90 minuutin paita

Lupasin lapsenvahtilapsille, että heitä tarvitaan vain 90 minuuttia. Eli tarkoitus oli tehdä tällä kertaa kunnollinen tällainen
http://elamantapaidiootti2.blogspot.com/2010/11/lerppu.html.

Lisätään tuohon puoleentoista tuntiin olkasaumojen purkamiseen ja uudelleenompeluun tarvittu 20 minuuttinen sekä valokuvaamiseen ja bloggaamiseen tarvittu aika, niin puoli päivää onkin mennyt jo vikkelästi.

Ei tämä nyt taas mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Tekeekö harjoitus mestarin, vieläkö viitsin paidan tunaroimista edes yrittää?

Etsi kuvasta virheet

Käyttäjä tuntuu tyytyväiseltä, jollei paitaan, niin leipäpalkkioon

Elämme tautisia aikoja

Nyt on mistä valita, löytyy veritulppatoipilasta, mahatautia, flunssaa... Ompelusten ääreen ei ole ollut niin helppo livahtaa. Toisaalta mahatauti piti huolen siitä, että vauvan (taaperon!) mittavaksikin mainittu vaatevarasto päätyi pyykkikoneelle. Ah, mikä ihana tekosyy.

Toinen tekosyy oli ihanan malliset koti-/olo-/kalsaripöksyt. Ne olivat oikein hyvän malliset, mutta pieneksihän ne jäivät. Vielä, kun niihin kovan käytön jälkeen tuli reikäkin, niin päätin silputa kaavoiksi ja tehdä uudet. Vähän isommat.


Aina jotain pieleen, tällä kertaa vyötärön resori olisi saanut olla hitusen lyhyempi ja vastaavasti haaraosa ainakin takaa hitusen pidempi. Seuraavalla kerralla sitten!

Mallimme esittelee housuja asiantuntevasti

eikä kutita isoveljen varpaita, ei yhtään!

Saumuria muuten pystyi käyttämään 1v sylissä, mutta langoittaminen ei enää onnistunut. Toivottavasti huomenna saa isompia lapsia sen verran lastenhoitoavuksi, että saisi noille housuille vielä paidankin pariksi.

Nyt tarkenee

Tilasin Myllymuksuilta merinovillaa jo aikoja sitten, tarkoituksena tehdä vauvalle villahaalari. Ehdin sentään tämän talven aikana.

100 metrin lankarullat ovat tuskaa jo ompelukoneenkin kanssa, mutta saumurikäytössä ihan silkkaa hulluutta. Isot teollisuuspuolat olivat ostoslistalla, mutta unohtuneet kaiken muun keskellä. Niinpä sitten ajelin pitkin kaupunkia markettien valtaisia valikoimia manaten ja ostin sitä ainokaista ruskeata, mitä saatavilla oli.

Tällä kertaa en yrittänyt keksiä pyörää uudelleen, mitä nyt pikkuisen muuttelin. Eli kaavana on Ottobre 4/2003 yöpukuhaalari. Muokkaukset lahkeensuissa ja hihoissa, eli niissä on kuminauhat. Ja kaulusta en osannut, taaskaan... Ehkä sen kaavan piirtämisen lisäksi olisi pitänyt lukea ohjeetkin?

Vauvan posket punottavat huolestuttavasti, näinköhän huomisesta tulee kotipäivä? Itselläkin kehnohko olo

Mallimme ei nyt tahtoisi pysyä paikoillaan

Kaula-aukko on iso (ja ruma), mutta eipä tuo käytössä kypärämyssyn kanssa haitanne

Lyhyiden lankojen takia tuli sitten useamman kerran harjoiteltua lankojen laittamista. Alkaa sujua! Niin ja itse saumurinkäyttöä harjoittelin tuosta samaisesta merinovillasta leikkaamieni tumppujen kanssa. Ajattelin helpoksi pikkuiseksi harjoitukseksi. Sen sijaan jouduinkin tekemään pientä kurvia ja mutkaa. Jälki ei ole valokuvauksen arvoista... Käyttöön kintaiden alle päätyvät silti, kunhan vielä resorin saan kiinni ranteeseen.

Naamakirjassa osallistuin taas kerran haasteeseen. Onneksi nyt on koko vuosi aikaa. Ensimmäinen idea on jo muhimassa pään sisällä.

Niin ja sekin vielä! Vauva ei ole enää vauva, hän täyttää kokonaisen vuoden ylihuomenna :)

Lerppu

Ja tietenkin minun piti aloittaa harjoitteluni sillä ihanimmalla Michael Millerin Ooga booga -interlocktrikoolla :P Eli ei se nyt ihan niin mennyt, kuin tarkoitus oli...

Tällainen siitä piti tulla
http://www.dana-made-it.com/2008/07/tutorial-90-minute-shirt.html...

...ja tällainen siitä tuli:







Paidasta tuli turhan leveä, toisaalta hihoissakin on pituutta, eli kasvunvaraa ainakin löytyy. Mutta kangas on ihanan pehmoista, eikä tuo nyt niin paha ole, etteikö käyttöön päätyisi.

Itse kangas muuten kävi ensin pesukoneessa, sitten kuivausrummussa, käsittelyn jälkeen se oli edelleen kuin pakasta otettu, suora eikä käpristellyt mihinkään suuntaan. Resorin tilasin Myllymuksuilta.

Pikaiset ennen töihin lähtöä

Käsityöblogeissa on ties miten ihania sukkia ja lapasia. Meillä lapset ovat innostuneet, tai oikeastaan kaksi kolmesta, esikoinen ja tytär. Yritin esikoiselta kysyä, miten nurja kudotaan, itse kun en koskaan oppinut sitä koulussa. No enhän minä sitä tajunnut sittenkään. Sitten mies yritti, sanoi, että hän on yhdet sukat kutonut, kait hän nyt tuollaisen osaa :D Sitten katsoin netistä, Käspaikasta, ja kas :O Koin valaistuksen! Tämä ihme piti oikein valokuvata ja blogata, tyttäreltä lainattiin kutimet ja ensin mies kokeili, sitten minä...


Jostain syystä miestä nauratti kovin, kun uhosin, että seuraavaksihan minä kudon vauvalle sukat. Miksiköhän :O

Kantturalle. Vauva on joskus ihan syystäkin ilman vaatteita :D



Vauva otti eilen kaksi askelta ilman tukea. Näinköhän tänään tulee jo kolme, neljä, viisi... käveleekö tuo tykkänään, kun töistä pääsen kotiin?

Kolmas kerta toden sanoo

Tytär tykästyi vaaleansiniseen vakosamettiin ja on jo monet kerrat jotakin siitä halunnut. Näin hassun lätsän, joka ei valitettavasti malliltaan minulle sopisi, mutta onneksi tytär innostui ajatuksesta ja pääsin toteuttamaan visiotani.

Hah.

Ensimmäinen versio oli ihan susi. Siitä tullee vauvalle sopiva karvalakkimalli II.
Toinen versio oli aikuisen koko. Ison aikuisen ISO koko. Siitä voisi ehkä pienentelemällä saada vielä mösän aikaiseksi.
Kolmas versio on tässä.

Lippa olisi voinut olla lyhyempikin

Laitan tuonne vielä napin, kun tytär malttaa sen verran luopua mösästä

Valokuvaus- ja bloggausavustaja