Takki

Pitkään sitä piti pienessä päässään pyöritellä. Vuosia oikeastaan. Ja jos oikein perimmäisille lähteille mennään, niin siitähän on liki 20 vuotta, kun sovitin kaupassa ihanaa takkia, mutta köyhänä jätin sen sinne. Ja kun olin aikani harkinnut ja palasin kauppaan, ei enää minun kokojani ollutkaan. Sen koommin ei ole vastaan tullut samanlaista takkia.

Sehän pitää siis tehdä itse. Tätä mallia piirtelin jo syksystä asti. Elokuussa ostin Etsystä vintage-kaavan noin vuodelta 1959.

Aluksi en vain raaskinnut sitä edes paketista avata. Kun lopuksi totesin omien kaavasovellusten piirtämisen liian vaikeaksi, päätin viimein avata aarteeni ja tehdä sen mukaan. Kaava on kokoa 12 ja mittojen mukaan se oli minulle liian pieni. Tein Jyskin laadukkaasta fleese-peitosta ensimmäiset reilunkokoiset palaset, joita sitten pienentelin sieltä sun täältä ja lopuksi totesin, että kaava alkuperäisessä koossaan olisi ehkä sittenkin ollut ihan hyvä. Vain yksi farkkuneula vääntyi, sormeen tuli kovettuma, mutta tässä se viimein on, uusi takkini!

Helma on kohtuullisen suora, jäi vain työn alla oleva tunika sovituksesta päälle.

Hihansuihin laitoin Kangastukun mustaa heijastinnauhaa tereksi. En voi suositella, missään olosuhteissa tuo ei heijasta yhtään.

Helmaa on 3,5 metriä. Päällikangasta. Lisäksi vuorikankaan toinen mokoma...

Myös helmassa tuota ns. heijastinkangasta suikaleet, edessä ja takana.

Kaavassa olleet valetaskut jätin pois. Päällikankaana on aikoja sitten hamstrattu farkkukangas, hinta taisi olla huimat 8 euroa kolmen metrin palasta. Kaavana toiminut Jyskin fleese jäi vuorikankaaksi. On muuten lämmin takki. Hihansuihin laitoin mustaa puuvillaa, kun farkku uhkasi loppua kesken ja hihojen sisäpuolelle fleesen päälle paremmin luistavaa vuorikangasta pukemisen helpottamiseksi.

Tytär toimi kuvaajana :)

Nyt kun vielä hahmottaisin, miten kaava oli taiteltuna pakettiinsa, että saisin sen säilytettyä yhtä hyväkuntoisena.