Aikuisten värityskirjat

No pitihän sitäkin kokeilla, kun kerran kirjojakin alkaa löytyä paikallisesta marketistakin.

Tuntuu vaan siltä, että kun on yhden nähnyt, on nähnyt ne kaikki. Innostus ei pitkään kestänyt.

Pitää raapustaa jotakin omaa.

Nyt on Inktober, pitää laittaa tänne blogiin lisättyjä raapusteluja Pinterestiin tai Flickriin ja sitten koittaa raapustaa lisää. Tänne tai jonnekin, liikaa valinnanvaraa näissä palveluissa...



Tämä tomaattikin on Flickrissä. Piti testata uutta lelua ja tomaatti sattui olemaan käden ulottuvilla.

#FMSphotoaday, 02. Stripes

Tänään hätäinen kännykkäräpsy, olin jo jättää blogissa julkaisematta, mutta menkööt. Tyttären uudet sukat.

(Ostosvinkki: Boutique LouLou)

Kertomus siitä, miten rahalla voi hukata motivaation

Ostin ystävältä pienimmälle koko vaatekerran seuraavaa kokoa. Sain koko vaatekaapin täyteen vaatteita edullisesti, mutta samalla menetin pienimmänkin tekosyyn ompelulle. Ehkä tästä vielä toipuu kuitenkin? Onneksi on nuo isommat lapset, joista vanhimmalle pitäisikin jotakin syntymäpäivämuistamista koittaa tehdä.

Tällä viikolla olenkin vain raapustellut. Onneksi tähänastisen äänestystuloksen perusteella samaan blogiin mahtuu, mutta palataan siihen asiaan myöhemmin.

Positiivista on se, että Linux Sabayonissa ei ole minkäänlaisia ongelmia KDE:n kanssa. Ohjelmat toimivat kaatuilematta, myös Gimp ja netissä oleva SumoPaint, jolla raapustelin yllä olevan kuvan. Sumo oli hauska tuttavuus, lisätutustumisen arvoinen :)

Pikkumusta

Perjantaina oli vielä viimeinen rutistus ennen lauantain hautajaisia. Siinä myös syy viime aikojen yhtenäiseen värimaailmaan. Kiirehän siinä tuli taas vaihteeksi, mutta se ei kovin pahasti näy tässä tyttären liivimekossa. Ilman kaavoja, mitat tyttärestä ja vetoketjusta, malli heittämällä koko kankaan leveydestä. Materiaali on housukangasta, viskoosi oli yllättävän mukavaa työstettävää, kun alkujännityksestä pääsi.

Kuva on taas mitä on, kamera urputti huonoista pattereista ja simahti. Oikeasti vetoketju ei laineile ja helma laskeutuu ja liikkuu kävellessä kauniisti. Toiseen kädentiehen jäi ruttu, mutta sitä voi koittaa joskus asetella vielä. Ketään muuta se ei haitannut, kuin minua... Tytär tykästyi ja haluaa käyttää koulussakin, sehän se on pääasia :)

Alla on edellisenä iltana 20 minuuttia ennen HalpaHallin sulkeutumista ostettu paita. Kyllä kismitti maksaa yli 10 euroa tavallisesta trikoopaidasta, kangasta kun olisi ollut kotona. Samoin kaksosveljelle ostetut Lindexin housut, peräti 24,90 euroa kertakäyttöhousuista. Tuskin poika tulee käyttämään niitä toiste, kun yleensä käyttää vain verkkareita, college- tai fleesehousuja. Ja nekin kuluttaa niin loppuun, että väkipakolla tiensä päässä roskiin heitettävä. Esikoiselle hankittiin oikea puku, se ei kismittänyt, koska itse en osaisi sellaista tehdä, eikä hintaakaan ollut kuin alle 40 euroa. Ja pienimmäiselle löytyi siisti musta-punaraidallinen kauluspaita ja tummat housut kaapista jo ennestään, joidenkin tuttavilta ostettujen vaatepakettien mukana tulleita. Ostan todella harvoin vaatteita uutena, nyt on pitkä aika kulunut kirpparikierroksestakin. Pienimmälle on löytynyt vaatteita kätevästi, kun esimerkiksi FB-kavereissa on vähän isompien äitejä, jotka myyvät omien pienimpieen vaatteita isoissa läjissä pois. Ja minä huikin, tänne tänne, vaikka vaatteita on jo ennestään läjäpäin.

Mutta täytyy myöntää, että vaikken ole kovin perinteitä tai etikettiä tunteva, niin esikoisen ikäinen, eli 13 tänä vuonna täyttävä poika kirkkaanvihreässä hupparissa ja samanvärisissä tennareissaan kukkien laskussa vähän pisti silmään. Panostus hautajaisvaatteisiin on osoitus siitä, että kunnioittaa vainajaa, sitä mieltä minä olen.

Sitten vielä miehen kännykällä ottama sovituskuva edellisen postauksen tunikasta.

Ja pari kuvaa siskonpojan sammakosta, johon pienimmäinen ihastui ikihyviksi. Jotain tällaista voisi joskus koittaa tekaista, vai mitä? Vihreätä velouria ja...

Ikiomat printit

Eihän näistä voinut silloin tilausta tehdessä tänne kertoa, suunnitelmissa kun oli joululahjoja vinot pinot näistäkin. Mutta ehkä Spoonflowerin yllätti toimituskuluttomuuspäivän suosio ja täällä päässä Itella polki joulukortteja ja -paketteja, joten kankaiden saapumisessa kesti oletettua pitempään.

Jopa niin pitkään, että Spoonflowerin sivujen mukaan ensin lähetetystä paketista ehdin jo tehdä reklamaation. Kun sain reklamaatiosta tilausvahvistuksen (ja muuten todella nopeasti!), olikin se paketti jo täällä. Spoonflowerilta ei enää kuitenkaan kyselyihini enempiä reagoitu, joten ilmeisesti se nyt meni heidän vahingokseen ja minä saan hyvällä omallatunnolla pitää kaksi pakettiani? Tai kolme, kolmas odotti postilaatikossa tänään, yksinkertaisena :)

Asiaan! Minun ystäväpiirissäni on yllättävän paljon sammakkofaneja. Tässä siis sammakoita eri väreissä...

Esipesu ja linkous tekivät kankaat raidallisiksi. Olin kuullut Spoonflowerin tummien interlock-kankaiden haalistumisongelmasta, mutta oletin nyt sentään quilting cotton eli tilkkuvahvuisen puuvillan käyttöä kestävän. Tarkoitus oli siis tehdä näistä kankaista käyttöesineitä, jotka kestäisivät myös pesun. Ehkä teen silti, kestävät minkä kestävät, en minä näitä hukatakaan tahtoisi. Muuten olen tyytyväinen, osasin katsoa printin koon melko tarkalleen ja sammakoista tuli omasta mielestäni oikein onnistuneita :) En laittanut printtejäni yleiseen jakoon, halusin ensin nähdä ne livenä. Mietin, laitanko vielä tämän jälkeenkään, olisi ainakin harvinaisen yksilöllisiä lahjoja.

Lisäksi tilasin vielä tätä, vaaleata interlockia uskalsin kokeilla. Kenelleköhän tästä tulee vaate? http://www.spoonflower.com/fabric/80188

Keskeneräisistä valmiita

Ei tule valmista

Hommat on seis kahdesta syystä. Ensimmäinen syy tuli, kun avasin grillivanun muoveista. Siinähän on kaksi erilaista puolta, kiiltävä ja matta! Miten päin se nyt kuuluisi asentaa :O Kumpi puoli kuumalle ja kumpi kädelle? Vai onko sillä mitään merkitystä? Googlekaan ei auttanut tässä ongelmassa.

Tietysti tuota voisi koittaa kysäistä myös Ompelijan maailmasta, mistä vanun tilasin, ellei nyt täällä tai Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä joku ihana tiedä kertoa. Kyseinen grillivanu herätti kysymyksiä vielä paketissa ollessaankin...

 Sitä ei saa silittää. Eiköhän se kestä kuumaa?

No tuo jos selviäisi, pääsisi eteenpäin, mutta valmista ei tule, ennen kuin itellooni on polkenut kotiin nämä ja 598 kaveriaan.

Tulevat Etsystä.

Hys!

Tästei kerrota miehelle, mutta shoppailin, vaikkei rahatilanne soisi moista laisinkaan. Tällainen Etsy-ostos kotiutui eilen...

Myyjän tiedot http://www.etsy.com/shop/bagpurseframes?ref=seller_info

Ihanan kallista

Koska aika ei riitä ompeluksille eikä edes kirpparikierrokselle, kävin hätäpäissäni hakemassa pienimmälle uuden uutukaisia vaatteita. Perushousuja, t-paita, viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Olipa kallista! Vaikka tarjous oli "ota 3 maksa 2", niin sillä hinnalla olisi kyllä ostanut kangasta moniin housuihin... Kaiken hyvän lisäksi ostin liian pieniä! Uskottava se on, lapsi on 92-kokoinen ja sillä siisti.

Niin ja lähikaupasta ostin Burdan, ruotsinkielisen. Kyllä tuli kasarimeininki mieleen. Muutama kivakin kaava onneksi löytyi, ei sekään kalli$ raha ihan täysin haaskeille mennyt. Olettaen siis, että ehdin vielä joskus ompelemaan... Opinnot sentään jäävät kesätauolle tämän jakson jälkeen, ehkä sitten!

Ei mitään uutta ompelurintamalla

Sen sijaan saimme vauvan tuupattua elämänsä ensimmäiseen yökylään ja parisuhdeaikaa. Tekipä kuulkaa hyvää!

Viikolla purin stressiä shoppailemalla, nyt on lankarullia saumuriin, resoreita eri väreissä, neppareita ja kaavoja (se paitahan onnistuu vielä joku päivä!). Kaavat eivät vielä ole perillä, joten en tiedä, minkä ompeluksen otan työn alle seuraavaksi. Ideoista ei ole pulaa, ennemminkin valinnanvaikeus on ongelma. Tässä miettiessä kuva viime viikonlopulta... Väitin, että saumurin käyttö onnistuu vauva sylissä, mutta perun puheitani, koska joudun nyt yhden irvistelevän sauman korjaamaan.

Ensimmäinen joululahja

Tämä unohtui edellisestä postauksesta! Ja oli sen verran iso jymy-yllätys, että ansaitseekin kyllä ihan ikioman postauksensa :D

Yksi päivä minua odotti kotona paketti, lähettäjä oli JP, mies tuumasi, että JouluPukki. Avasin paketin ja tadaa...



Kyseessä ei ollut ihan täysin puuntakaa tullut yllätys kuitenkaan, olin sopinut kauppoja käytetystä saumurista. Sovittiin vain, ettei mikään kiire ole, mutta mies ottikin ja meni väliin, teki myyjän kanssa kaupat loppuun ja ehti ensimmäisenä joululahjahankintoihin :D

Bernina 700D odottaa kiltisti laatikossa, vaikka mieli tekisi jo sotkeutua lankoihin. Tämä tila, tämä tila... *huokailee*

Vali-vali ja vastaus haasteeseen eikä ainuttakaan uutta käsityötä

Shoppailtiin vauvan kanssa.


Vioista huolimatta tuo karvalakkimalli on edelleen hauska, nauhat tekevät siitä vauvalle sietämättömän riesan, eli kiskomismahdottoman. Jos olisi aikaa enemmän, tekisin jo uuden vastaavan.

Ja jollei asunto olisi täysin hävityksen kauhistus. Suunnitelmissa oli ompeluksia tälle viikonlopulle, kunnes tajusin, että ne ovat tuolla jossain, kankaat siis. Tuon tavaravuoren alla, joka piti uuden väliseinän edestä siirtää. Läjäksi.

*raskas huokaus*

Siitä shoppailusta vielä piti kertomani. Käytiin kenkäkaupassa. Vauvalle on talvikengät, mutta vähän haaveilin kokoa tai kahta pienemmistä, joitten kanssa olisi helpompi harjoitella kävelemistä. Sekin taito kun on ihan askelen päässä.



Tytöille olisi tuota kokoa ollut valinnanvaraa kuudesta eri mallista. Pojalle oli yksi ainoa malli ja siitä jäljellä yksi ainoa pari. Joka ei mahtunut isojalka-Vauvalle. Se siitä sitten. Aina sama harmitus, tytöille löytyisi vaikka mitä, pojille saa etsiä kissojen ja koirien kanssa, eikä edes sillä löytäminen ole taattua.

Mutta sitten jotain mukavaa, eli ihana haaste! Tämä haaste on siis Elämää kurjenpolvessa -blogista, yksi monista kauniista blogeista, joita kadehtien lueskelen. Myönnän, olen kangasnisti. Ja shoppailen stressaantuneena. Aiemmin shoppailin vaatteita, nyt kankaita... Paljon. Nähtävästi töiden ja samalla oppisopimusopintojen jatkuminen stressasi enemmän, kuin tiedostinkaan. Rahaa ainakin paloi...

Mutta kaikki morkkis lensi taivaan tuuliin, kun posti toi tiritom.comista nämä Michael Millerin kankaat! Samalla tuli tutuksi kertaheitolla laadukkaan trikoon ja halvemman laadun ero, tuli tilattua halvempaakin trikoota samalla. Ja kutistuspesin koko satsin. Halvempaa en uskaltanut kuivausrumpuun tuupata, mutta millerit tulivat kuvaukseen sen kautta.

Vasemmalla kaksi trikoota, oikealla puuvillat

Sitten siirrymme osastolle "haaveissa vainko oot mun", esimerkiksi Heather Baileyn Nicey Jane Porch Swing ja Modan Pure, jonka värit ja kuosit ehkä näkyvät parhaiten tässä Moda Bake Shopin tilkkupeitossa. Sen tahtoisin layer cakena, eli läjänä fat quartereita, mutta eurooppalaiselta myyjältä en ole löytänyt ja Ameriikoissa hinta ylittää juuri tulli-strategisen 30 euron rajan. Robert Kaufmanin kankaita olen kuolannut myös yön pimeinä tunteina. Kuten monia monia muitakin ♥

Se on täällä!

Oh! Ah! *sanattomana*
Se on ihana!

Kyseessä siis on Singer Confidence 7470, se näyttää tältä:



Lapsetkin olivat innoissaan, kuulemma hekin osaisivat käyttää tuota ompelukonetta :D Poika jo lupasi lopettaa pelaamisen, jos saisi myös ompelukoneen...



Mieskin taisi olla vähän innoissaan, ainakin minun tohkeiluni oli ilmeisen hupaisaa katsottavaa. Turhaan muuten murehdin adaptereita, myyjä on ilmeisen tottunut kansainvälisiin ostajiin, koska adapteri oli paketissa mukana valmiiksi. Englanninkielinen manuaali on siis ainoa, josta joutui ulkomaantilauksessa tinkimään.

Viikonloppu on pelastettu, luvassa blogipäivityksiä :D

Joulu tulee tömps

Mitähän sitä nyt, mitään ei pysty tekemään ilman ompelukonetta... Paitsi piirtämään!









Vanhenin juuri viisikymentä vuotta. Vauva nousi ilman tukea seisomaan. Syöttötuolissa. Onneksi syöttis on matalana pöytäversiona, mutta silti... *huoh*

Ja jos joku haluaa tietää, millaista uutta rakasta olen odottamassa, niin tässä linkki http://www.sewing-machines-for-beginners.com/singer-confidence-7470-sewing-machine-review/. Mies sen tilasi Briteistä tämän viikon alussa, katsotaan, miten kauan sen matka tänne kestää. Hintaero kotimaan ostokseen verrattuna ei prosentuaalisesti enää tuon hintaluokan koneessa ollutkaan niin iso, kuin halvemmassa mallissa. Mutta täällä kaupungilta ostettuna halvin Confidence olisi ollut saman hintainen kuin tuo tilattu nyt.

Mies on ollut yllättävän ymmärtäväinen ompelukonejutuissa. Ymmärsi jo pelätä seuraavaa askelta: "Sitten kuitenkin huomaat, että nuo koiranpentu- sun muut tikit on aivan liian pieniä ja sitten tarvitsetkin oikein kirjovan koneen..."
Mieskin osaa kyllä välillä olla viisas!

Lakko

Tuota edellistä viritelmää ompelin taas Lidlin langoilla. Siitähän ei ompelukone tykännyt, enkä minä. Selvisipä tuokin, mistä suurin osa Yamatan paukkeista ja langan sotkemisista ja katkomisista johtui... Noh, kyllä tuo ompelupaketti jo hintansa haukkui, vielä sieltä on tarranauhoja käyttämättä ja lankasakset on ihan kätevät edelleen. Langanpujotin tosin hajosi jo.

Tilasin siis lankoja Ompelijanmaailmasta ja Postin seurannan mukaan huomenna saan hakea ne lähikaupasta. Sitä ennen en ompele enää tikkiäkään, vaikka mieli tekisi! Leikkelin sentään seuraavan projektin palasia jo jotain valmiiksi ja vilautan vähäsen ;)

Britexiä (vai miten se kirjoitetaan?) ja intianpuuvillaa
niin ja oranssia puuvillaa, värit taas ihan hassut tuon salaman kanssa

Ai niin, kärmeskassi löysi jo uuden omistajan! Onneksi ystävälle ja lukuisten varoitusten sanojen kera, kyseessähän on siis demoversio :D Mutta nyt pitäisi vielä tilauksesta osata tehdä, mitenkähän elämäntapaidiootin käy?

Vihdoinkin jotain valmista!

Siitä tulee pian kaksi vuotta, kun päädyin kirjastoon työharjoitteluun. Liki ensitöikseni poistin kirjoja. Jotkut kirjat olivat mielestäni kauniita. Samoihin aikoihin törmäsin blogiin, jonka kirjoittaja tuunasi vanhoista kirjoista laukkuja. Osoitetta ei tokikaan enää ole tallella, niin monesti sen jälkeen on kone mennyt uusiksi :) Joka tapauksessa, siitä se ajatus sitten lähti...

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta oli tässä silti ähertämistä!
Lähtökohtana ranskankielinen, liki 700 sivuinen kirja julkishallinnosta vuodelta 1970, ranskaa en osaa, mutta veikkaisin hyväksi unilääkkeeksi.

Käytin ensimmäistä kertaa kuumaliimaa. Siinä missä pyöröleikkuri on terävä, niin kuumaliima on kuumaa. Eikä jälkeni ole mitään kovin hääviä, kuten kuvasta näkyy.

Törkeätä liimausta.
Tuossa vaiheessa oli vielä pari kohtaa ompelematta

Näissä kuvissa valmiina, koetäytettynä kännykällä, lompakolla ja tyttären fillarin avaimilla

Laukun tarvikkeet:

- sohvanpäällistä
- tulostettava kanvas-kangas (Tilkkutex)
- tuosta yhdestä kankaasta en edes oikeastaan tiedä... :)

- vuori vanhasta lakanasta
- taskut tulostettava puuvillakangas (Tilkkutex)
- hitusen tukea muutamasta muoviluun palasesta
- magneettinappi taitaa olla CC-Hobbysta
- soljet vähän yllättävämmästä paikasta, oli pikaisen hintavertailun edullisimmat :)

Näistä suurin kuluerä on tulostettavat kankaat. Mutta koska olen tainnut niihin hurahtaa pahemman kerran, voi olla viisainta seuraavaksi investoida kankaankäsittelyaineeseen ja taustapaperiin.

Eilen kävin ompelukonekaupassa ja taisin rakastua. Yamatani tais huomata suhteemme taivaalla vaeltavat pilvet, eikä se tämän ompeluksen kanssa takunnutkaan yhtään! Noh, tikki nyt ei ole edelleenkään järin kaunista, mutta se on minun tekeleissäni se pienin murhe.
Mutta oli se Singer ihana...

Vielä salamankeltainen kuva, jossa vähän paremmin näkyy nuo tulostetut kankaat.
Alla saman kirjasarjan kolmososa (kakkosta ei enää ollut olemassakaan). Vielä kirjana.

Lomanloppumisangsti

Kotona taas, miehen työt alkoivat jo, isojen lasten koulu alkaa ensi maanantaina. Paluu arkeen siis ihanan reissun jälkeen.

Lännestä...

...itään

Yllättäen kameran usb-johto on hukassa, parempia kuvia siis ehkä myöhemmin. Nämä ovat hätäisiä kännykkänapsuja taas. Säät suosivat, tuulista huolimatta emme osuneet pahimpiin myrskyihin. Seura oli joka puolella mukavaa.

Tuliaisten saajista keijutyttö ei niinkään hullaantunut omastaan, mutta se ainokainen onnistunut passinkansi sai oikein tyytyväisen vastaanoton, se oli kivaa :)

Outoa on se, että neljä lasta ja kaksi aikuista tuntuu mahtuvan pikkuruiseen asuntoautoon paremmin kuin kotiinsa. Etenkin, kun tavaran määrä pikkuhiljaa matkan edetessä kasvoi esimerkiksi kaasugrillillä ja mopolla. Ja yli 30 kilolla kankaita ja ompelutarvikkeita :O

Paljon jäi paikkoja näkemättä ja ihmisiä tapaamatta, ensi kesää odotellessa!

Maailma on pieni ja muuta häröilyä

Kaikkea muuta tässä nyt on ollut, niin olen kostoksi shoppaillut. Yksi paketti tuli jo Yhdysvalloista, toinen matkalla. Samoin matkalla on tilaus Englannista. Paikallisen Eurokankaan kesä-alekin tuli kollastettua läpi. Nyt vannon taas pyhää ostamattomuutta (kunnes sorrun jälleen).

Ostin myös kirjan nimeltä Koko perheen lahjakirja. Tein päätöksen antaa seuraavana jouluna kaikki lahjat itse tehtyinä, toisin sanoen tuliko haukattua liian iso kakunpala. Mutta saahan sitä ainakin yrittää ja tuosta kirjasta tosiaan löytyi jo muutama hyvä idea!

Ja löysinpäs koodinpätkän, jolla sain tuon taustan vaihdettua. Hätäseen meni reunat liiankin kapeiksi, lisää säätöä jossain vaiheessa. Pääasia, että jotakin tapahtui tylsälle valkoiselle.

Isot lapset lähtivät taas mummulaan, katsotaan, antaako tuo pienimmäinen nyt äidin askarrellapaskarrella :)