Pienimmän päiväkodissa on väripäivä joka keskiviikko. Pojan vaatekaapista on löytynyt ihan hyvin vaatetta niin siniselle kuin vihreällekin päivälle, mutta keltaista ei. Aika alkoi muutenkin olla taas kypsä ompeluksille, joten ompelukone pois nurkasta häpeämästä ja hommiin!
Puhalsin pölyt Ottobre-lehdiltä ja numerosta 1/12 vanha tuttu napiton Buttoned up esiin. Yhtään en muistanut, olinko tehnyt kaulukseen tai olkapäille muutoksia, jossain kaavassa niitä oli. Piirsin sitten sellaisenaan ja suoraan koon 116,
Paapiin leijonaa kun tuli aikoinaan hamstrattua ja kaappi jo tursuaa 110-kokoisia paitoja. Takakappaleeseen Lidlistä ostetulla tekstiilileimasimella nimi ja koko, testailin ensin tilkulle, eikä vaaleasta kankaasta näkynyt läpi kuin valoa vasten. Muistin jopa leimata ennen ompelua.
|
Lidlin tekstiilileimasimella nimi ja koko |
Saumuri on edelleen huoltoa vailla, nyt sentään jo tiedän, minne sen vien. Koko komeus on siis kasattu ompelukoneella, menihän se näinkin. Pistolevyn ruuveja irrotellessani saadakseni kangas- ja lankamytyn irti matkalta puolapesään muistin, miksen aikoinaan kiinnitellyt resoreita, kuten nyt. Ja valmiin paidan helmaa katsoessani taisin unohtaa myös tarkistaa, onko koneessa terävä vai pallokärkinen neula. Ensi kerralla ehkä muistan senkin!
|
Onhan se reilunkokoinen, mutta ihan pidettävä |
Eilen pienin ilmoitti, ettei missään nimessä halua keltaista paitaa, mutta tänään leijonat (grrrr!) innostivatkin ihan toisella tavalla. Sovituskuvien jälkeen paita olisi pitänyt jättää päälle, mutta monista sotkemattomuuslupauksista huolimatta kääräisin aamua varten vielä talteen :) Toivottavasti aamulla on vielä sama fiilis, nelivuotiaasta ei koskaan tiedä.