Ikiomat printit

Eihän näistä voinut silloin tilausta tehdessä tänne kertoa, suunnitelmissa kun oli joululahjoja vinot pinot näistäkin. Mutta ehkä Spoonflowerin yllätti toimituskuluttomuuspäivän suosio ja täällä päässä Itella polki joulukortteja ja -paketteja, joten kankaiden saapumisessa kesti oletettua pitempään.

Jopa niin pitkään, että Spoonflowerin sivujen mukaan ensin lähetetystä paketista ehdin jo tehdä reklamaation. Kun sain reklamaatiosta tilausvahvistuksen (ja muuten todella nopeasti!), olikin se paketti jo täällä. Spoonflowerilta ei enää kuitenkaan kyselyihini enempiä reagoitu, joten ilmeisesti se nyt meni heidän vahingokseen ja minä saan hyvällä omallatunnolla pitää kaksi pakettiani? Tai kolme, kolmas odotti postilaatikossa tänään, yksinkertaisena :)

Asiaan! Minun ystäväpiirissäni on yllättävän paljon sammakkofaneja. Tässä siis sammakoita eri väreissä...

Esipesu ja linkous tekivät kankaat raidallisiksi. Olin kuullut Spoonflowerin tummien interlock-kankaiden haalistumisongelmasta, mutta oletin nyt sentään quilting cotton eli tilkkuvahvuisen puuvillan käyttöä kestävän. Tarkoitus oli siis tehdä näistä kankaista käyttöesineitä, jotka kestäisivät myös pesun. Ehkä teen silti, kestävät minkä kestävät, en minä näitä hukatakaan tahtoisi. Muuten olen tyytyväinen, osasin katsoa printin koon melko tarkalleen ja sammakoista tuli omasta mielestäni oikein onnistuneita :) En laittanut printtejäni yleiseen jakoon, halusin ensin nähdä ne livenä. Mietin, laitanko vielä tämän jälkeenkään, olisi ainakin harvinaisen yksilöllisiä lahjoja.

Lisäksi tilasin vielä tätä, vaaleata interlockia uskalsin kokeilla. Kenelleköhän tästä tulee vaate? http://www.spoonflower.com/fabric/80188

Viimeinen kerta toden sanoo

Vihdoinkin olen tyytyväinen. Tämä onnistui! Olen aina kuvitellut napinläpien ja nappien asettelun vaikeaksi, mutta sehän olikin helppoa. Ainoa harmin paikka oli nuo päällystettävät napit. Villasekoitekangas oli niille liian paksua, hukkaprosentti kasvoi, kun neljää nappia varten piti tehdä 8 yritystä. Viimeinen oli se, kun olin jo ommellut kolme nappia paikoilleen ja neljäs hajosi käteen. Mitenkähän mahtavat käytössä kestää? En uskalla edes arvata.

Mutta tällainen siitä tuli, miehen pienemmälle sukulaistytölle, liivimekko koossa 86 :)

Murphymekko

Tällaisissa sen huomaa, eron harrastajan ja aloittelijan välillä. Ammattilaisista nyt puhumattakaan. Kaikki tuntui menevän pieleen. Eikä vain tuntunut, kyllä se lopputuloksessakin näkyy.

 liivimekko miehen 5-vuotiaalle sukulaistytölle

takana "piilo"vetoketju

Näinköhän tätä kehtaa antaa, vielä kun ovat minulle vähän vieraampia ihmisiä.

Fliitsi

Arvatkaas, montako vihreätä fleese-pusakkaa 11-vuotiaalla pojalla on? Voin kertoa, että niitä on monta. Silti kangaskaupasta kranttu poikani valitsi mitäs muutakaan kuin vihreän fleesekankaan. Eihän siinä muu auta, kuin tehdä pojan lempiväristä ja -materiaalista se joululahjakin :) Aluksi arvelutti lähteä fleeseä ompelemaan, mutta yllättävän helppo materiaali se oli.

Edestä ihan peruspaita, edellisen postauksen Billy koossa 146, mutta tällä kertaa kaulus vetoketjulla. Sen verran tuli lörpön näköinen, että näinköhän joudun sen tekemään uudelleen joulun jälkeen? No, sen näkee, kun poika kiskoo tämän päälleen.

Koska näitä vihreitä fleesejä tosiaan on ennestään, halusin tähän paitaan jujun. Se löytyy takakappaleesta.

 paita suorana

ja venytettynä

Vihainen tipu

Facebookin Ompeluelämää-ryhmäläiset saavat sen näyttämään niin helpolta. Voin kertoa: EI OLE.

ensimmäinen aplikaatio  liimatahroineen

valmis paita

Tämä tekele on 12-vuotiaalle esikoiselle. Mikä ihme sai minut kuvittelemaan, että osaisin aplikoida, varmaan tämä joulunajan stressi? En siis osaa, enkä enää ikinä tee sitä. Lupaan. Toivottavasti se istuu käyttäjälleen edes jotakuinkin, resori kun ei ollut ihan samaa laatua, kuin mihin olen aiemmin tottunut, sen palautumiskyky osoittautui nollaksi. Eikä ompelukone pitänyt valitsemastani tikistä, mutta oli niin raivostuttavaa purkaa, että sillähän se oli mentävä loppuun asti, vaikka ylälanka katkeili hermojen kanssa.

Toisaalta olen minä tuohon tyytyväinen, vaikka siitä tulikin tuollainen kynttilänvalossa pidettävä. Kaava on Ottobre 4/2010:stä 164-kokoinen Billy, tosin kauluksen muokkasin v-aukkoisesta tuollaiseksi tavalliseksi.

Ei aina voi onnistua

Ompelu, puhelimessa puhuminen ja pienimmäinen kaatamassa mehut pöydälle, lattialle ja päälleen. Siitä tulee tällaista jälkeä

Joululahja se on, saaja voisi olla joku snobihko surkeasta kanttauksesta huolimatta, koska taustakangas ja taskut ovat Marimekon (miehen äidiltä saamaani) kangasta...

Lisää tätä sorttia

Avopille. Tämä on joulutähti-pussukassa

Suloisen pehmoista

Pehmoista ja äärimmäisen hankalaa ommeltavaa, kankaasta irtoava snöftä tukki koneen, kangas pakeni paininjalan alta ja muutenkin vääntyili ja kääntyili ihan oman tahtonsa mukaan. Mutta tällainen pukinkonttiin nyt päätyy, tyttären toivoma pörröaamutakki :)

Oma hetki

Siskolle :)

Siskon vanhemmat pojat

eli jo aiemmin mainitut veljekset S & M saavat minulta pitkästä aikaa joululahjat. Joutuivat koekaniineiksi tietämättään, tätä pannulappumallia tuli sitten askarreltua useampikin ja monessa värissä :) Mallin kopioin meillä kovassa käytössä olevasta, ainakin minun mielestäni kovin käytännöllinen, kun uunipellin nostamiseen tarvitaan vain yksi patalappu, ei kahta kinnasta tai erillistä lappua.

päissä taskut ja taskuissa merkit

Kuvauspöydällä likaa, kuka siivoaisi, kun perheen äiti keskittyy lahjusten väkertelyyn?

Pienimmäiselle

Ensimmäinen tilkkupeitto, harjoitteluahan se oli, paljon opin, esimerkiksi sen, että ne hakaneulat tosiaan täytyy olla melkoisen tiuhassa ja sen, ettei keittiön pöytä riitä edes tämän kokoiselle peitolle, koko siis noin 113 cm kanttiinsa, sentti-pari sinne tänne.

 tikkaaminenkin meni vähän sinne tänne

merkkikin meni vinoon.

Taustakangas vietti elämänsä alkupuolen ystävän tyttären verhona

Taas joulutähti

Niin paljon se, siis edellisen postauksen idea, vaivasi mieltä, että vaikka ompelukone sai elektronisen hikan ja tikki näytti välillä tältä

ja kello oli ties mitä ja yötöiksi meni

niin tehtävä se oli! Sisällä on yksi lahja, sen paljastaa bloggerin ajastus aattoiltana :)

Tuo Singerin kiukkukohtaus osui juuri punaisen kankaan kohdalle, eli näkyyhän tuo. En jaksanut korjailla kuitenkaan, laiska kun olen. Googlailin hullun lailla, mikä ihme tuon tikin aiheuttaa ja miten se korjataan, otin valokuvia puolapesästä, etsin alalangan kiristysruuvia, kaiken tämän jälkeen kokeilin surruutella taas ja kas. Tikki oli palautunut takaisin normaaliksi. Ota näistä selvä, ehkä se oli maasäteilyä tai auringonpilkkuja.

Joulutähti

Ideat tursuavat päästäni pyytämättä, laitan tämän tänne jakoon, josko joku muu ehtisi toteuttaa vielä jouluksi, itselläni lahjojen aiheuttama stressikäppyrä piipittää punaisella jo muutenkin. Pahoittelut surkeista kuvista, yritin niitä piirtää samalla, kun pienimmäinen tekee tuhojaan isompien lasten tuijottaessa tyytyväisenä televisiota ja puhelin soi ja ja ja...

Eli joululahjakassi, kierrätettävä pussukka. Ideana on se, että lahjan lisäksi siinä on joulukukkanenkin :)

Aloitetaan kankaitten valinnasta

Punainen kangas, asetetaan se kaksinkerroin, leikataan viisi "terälehteä" ja ommellaan. No eihän sen kaksinkerroin tarvitse olla, mikäli saa reunat huoliteltua nätisti muutenkin, alareunasta ei väliksi vielä.

Toistetaan sama vihreällä kankaalla.

Valitaan lisäksi ihan mikä tahansa kangas ja nauha

Taitetaan se "ihan mikä tahansa kangas" ja ommellaan se pussin malliin

Asetellaan "terälehdet" lomittain toisiinsa nähden pussin avoimeen päähän, vihreä pussin oikealle, näkyvälle puolelle ja punainen pussin nurjalle puolelle, ommellaan terälehdet läheltä pussin suuta kiinni.

Ei siis kuten kuvassa, mutta vähän sinne päin...

Seuraavaan kuvaan jäi jotain ylimääräistä, älkää antako sen häiritä... Nostetaan "terälehdet" ylös, ommellaan seuraava ommel niin, että nauha mahtuu hyvin kulkemaan väliin jäävässä raossa.

Ommel saa olla lähempänäkin terälehtien alakulmia, että "kukka" aukeaa nätisti, kun pussi suljetaan.

Pujotetaan nauha kujaan, laitetaan lahja pussiin, tehdään nauhasta soma rusetti ja annetaan lahjan saajalle! Tadaa!

Kassiin voi nimilapuksi tms tulostaa vaikkapa tällaisia raapusteluja:

En minä mikään Tove ole

Tällä viikolla tuolla http://viite.vuodatus.net/ oli aiheena MUUMIT. Piirsin sitten Muumien lukijoita :) Piti kokeilla ihan uusia Tiimarista ostettuja manga-tusseja.

Blogissa on hiljaista, vaikka urakoin käsitöitä hiki hatussa. Olen ajastanut bloggerin paljastamaan joululahjat aattona. Ja vaikka huhkin niin nopeasti kuin ehdin, joudun silti toteamaan - taas kerran - että osasta joululahjoiksi suunnitelluista lahjoista tulee väistämättä joulunjälkeislahjoja. Ääh :P

Keskeneräisistä valmiita

Tolkutonta tonttuilua

Torstai, eli osoitteessa http://viite.vuodatus.net/ on viikon teema ja tällä viikolla se on

kylmyys

En keksinyt kylmempää hetkeä, kuin aamulla kiireessä, pimeässä, hanskat sisälle unohtuneena auton ikkunoita jäästä raapiessa.

Muuta tänne nyt ei oikein voi kuvaillakaan, ettei joululahjoista tule yllätyksettömiä. Ihan varuuksi :) Edelleen se tunne, että on tullut haukattua liian iso pala, mitään kun ei ole valmiina ja aika menee. Käy pian niin, ettei kukaan saa mitään minun tekemääni ja juoksentelen vielä aattona Prismassa hiki valuen ja silmiä kirveltäen. Uskomatonta, että harrastuksestakin saa revittyä stressiä! Onneksi sentään jotakin edistystäkin havaittavissa, pientä, mutta edistystä silti.

Opintojen viikkotehtävän ja FB:n Ompeluelämää-ryhmän keskustelun innoittamana toteutin viimein pitkään suunnitelmissa olleen koodinpätkän tänne blogiin. Osoitteesta http://creativecommons.org/ kävin poimimassa lisenssin. Kaikkia raapustelujani saa käyttää epäkaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähteen mainitsee. Ja sähköpostiosoite löytyy tuosta sivusta myös, siihen voi lähettää kysymyksiä :)

Tervetuloa kaikille lukijoille, teitä on jo noin paljon! (Koitan olla stressaamatta siitäKIN)

Kauniita unia!

Kiitos Pulmun löysin tällaisen Viikon piirustusteema-blogin. Mörköaiheeseen en tainnut ehtiä mukaan, mikäli oikein ymmärsin ohjeet, mutta tulipahan raapusteltua omaksi huviksi :)