Hyvän onnen paita

Omat paidat ovat tuon ympärysmitan kasvamisen myötä taas niin vähissä, että suunnitelmissa on jo pidemmän aikaa ollut tunikoitten väkertely itselle. Koska olen saamaton ja laiska vässykkä, piti tällekin hommalle olla aikaraja, sellaiseksi käy hyvin huominen työpaikkahaastattelu. Eri asia, kehtaanko enää ikinä näyttää naamaani talon ulkopuolella, kun näin nuo lasten minusta ottamat kuvat! Toinen kynnys on pukea jotakin omatekemää ylle, vaikka periaatteessa tässä meni kerrankin kaikki kohdilleen, Ottobren Bohemian-tunikan kaava on helppo (hihoja muokkasin taas), Michael Millerin kangas on kaunis, saumat eivät pahemmin irvistele, eikä kaksoisneulaompeleetkaan vastustaneet kuin yhdellä langan katkeamisella.