Joulu. Tulee se, vaikkei mitään tekisikään

Kauhealla kiireellä suhautettuja lahjuksia ja lahjakassi. Ja vielä kiireemmällä napsittuja kuvia.

Saaja kiitti kivasta hanskasta :D

Lahjakassin sisällä oli "hanskan" lisäksi pari neuvolakorttikoteloa (toinen tuunattu, toinen perinteinen) ja suklaata

Kaupungilla tein viimehetken/ensimmäisen hetken lahjaostoksia. Tosin minä ostin vain yhden lahjan, lapset ostivat isovanhemmille, tarkemmin sanottuna miehen vanhemmille. Netin kautta tilatut lahjat eivät ehtineet tulla, tai ehkä ne olisivat huomenna noudettavissa. Se on kuitenkin liian myöhään, tänään lähdetään vielä miehen vanhempien luokse. Kunhan mies vuorostaan kotiutuu kaupungilta. Siellä oli jokunen muukin, tunnelma Prismassa ei varsinaisesti ollut joulumieltä tuova.

Joka tapauksessa...

rauhallista joulua :)

Uuden ompelunurkkauksen testausta

Millerin kankaat saivat kyytiä, esimerkiksi vauvan hoitajat saivat tutuksi käyneet pussukat. Muutakin tuli suhastua, mutta niistä myöhemmin...



Tänään oli tämän vuoden viimeinen työpäivä. Vaikka välipäivätkin joudun näyttöön tulevia tehtäviä tekemään, niin loma tulee silti tarpeeseen.

Marraskuu

Viime viikonloppuna vietettiin isänpäivää miehen vanhempien luona. Ompeluksia ei siis tullut, kankaita miehen äiti sen sijaan taas antoi matkaan mukaan. Ideoita vastaanotetaan, mitä ihmettä voisi tehdä tuollaisesta teddykarvasta? :O

Vauvan hoidonaloituskin siirtyi muutamalla päivällä, kun flunssa iski. Keskiviikkona kuitenkin sekin ura urkeni... Nyt vauveli on jo kietonut hoitajat sormensa ympärille, perjantaina vauvaa hakiessa siellä jo kaksi hoitajaa selvitti, miten hauskoja ilmeitä vauvalla on, miten hyväntuulinen vauva on, toinen hoitaja samalla räpsi kameralla kuvia :D



Tarvitsin töissä kameraa, että sain tulevaa näyttöä varten otettua kuvia. Pitihän sitä hyödyntää sitten jo matkalla, todella liikenneturvallista käyttäytymistä räpsiä kuvia ratin takaa. En kyllä tähtäillyt yhtään, räpsin vain riittävän monta, että edes jotakin on likimain onnistunutta.



Tämä vuodenaika ei sovi minulle. Aamulla on pimeätä, eikä valo missään vaiheessa kirkastu ankeata harmautta enempää.



Onneksi maisemat työmatkan varrelta eivät ole laisinkaan hassumpia, ne piristävät.



Lisäksi piristystä toi Nokisuun vastaus haasteeseen! Luvan kanssa linkitän suoraan hänen blogiinsa, itse kun en jaksa tänne iisakin kirkko-remontin keskelle aurata paikkaa valokuvaukselle...

San toisenkin vastaavan, osallistuin facebookissa samanlaiseen haasteeseen ja nyt vauva sai oman nimikkolautasen! Omissa facebook-ystävissäni ei tosin ollut ainakaan silloin yhtäkään haasteeseen tarttunutta.

Aika käy vähiin, joululahjaprojektille kuuluu huonoa. Haasteessa Feeganille lähtevä ei ole vielä edes alkutekijöissään, mutta se johtuu osin Feeganista itsestään, hän kun lähettää osan tulevaan tuotokseen. Nupulle peitto-projekti on myös jäljessä aikataulusta, ne on saatava valmiiksi tämän viikonlopun aikana, tai muuten jäävät tyystin lähettämättä!

Ja taas kaverisynttärit

Tytär kutsuttiin synttäreille. Päivän varoitusajalla, koska jo aikaisemmin kutsutuista osa ei päässyt tulemaan. Tavoiteenahan oli antaa vain itse tehtyjä lahjoja tänä vuonna, ainakin niin paljon kun ideoita, aikaa ja tarvikkeita piisaisi, mutta lyhyt varoaika ja rikkinäinen ompelukone... huoh.

Kunnes keksin :) Olin harjoitusmielessä väkertänyt useammankin heijastinruusukkeen, minkälie, eli sellaisesta vain langanpätkät poikki ja avaimenperä kiinni, ta-daa!



Tuon sydämenmallisen pahvirasian olisi voinut maalata kauniilla väreillä, mutta siihen ei aika riitä, synttärit alkavat kolmen vartin päästä... Ei sentään ihan toisella puolen kaupunkia :D

Ja vielä tervehdys, joka odotti minua tässä koneen vierellä eilisaamuna :D


Ainniin. Erehdyin sanomaan ääneen, että uudesta, hienosta ompelukoneesta voisin vaikka lopettaa tupakinpolton. Mies tarttui sanoihin heti, tilasi minulle Singerin. Minä olen nyt kolmatta vuorokautta ilman tupakkia :O

Neuvolakorttikotelo suvun uudelle tulokkaalle

Pistetääs nyt sitten vielä ihmisten ilmoille tämäkin väkerrys. Jännä juttu, kun aloitti tämän bloggailun samaan aikaan kuin tuon ompelukoneen kanssa tappelun, niin kaikki tuntuu valmiille vasta sitten, kun se on blogissa :) Ohjehan oli siis tämä vanha tuttu.

Miehen sukuun syntyi tyttövauva, tällainen muistaminen lähtee meiltä.




Tuo lipevä vuorikangas on muuten raivostuttavaa. Eikä tukikangas tai liimaharso kumpikaan suostuneet pysymään kiinni. Mitä ihmettä minä teen väärin? Onko aiheesta kirjallisuutta? Silittäminen for dummies tai vastaavaa?

Pikku pussukka

Ensiksi, yleisön pyynnöstä, Vauhtihirmu-Vauva!


Sitten asiaan. Isommat lapset ovat mielenkiinnolla seurailleet tekemisiäni ompelukoneella ja kertoneet, mitä ovat tehneet koulussa käsityötunneilla. Lisäksi tyttärellä on tiedossa kaverisynttärit, joihin tietysti pitää viedä lahjus. Epäilin hermojeni kestävyyttä, mutta riittävällä kofeiinimäärällä päätin ottaa tyttären mukaan ja antaa jopa osallistua... Netistä löytyy ohjeita pikkupussukoille pilvin pimein, mutta tämä Hipun ohje vaikutti riittävän yksinkertaiselta. Isosti kiitoksia ohjeesta!

Meidän versiostamme tuli tämän näköinen

Avopille kiitos vakosametista, ystävälle kiitos kukallisesta puuvillasta, esikoisen entisen repun kiitos vetoketjusta :)

Vetoketjun vetimestä oli lipare irronnut, mutta tulipahan sekin sitten sävy-sävyyn

Minä ompelin itse vain vetoketjun, kaikkeen muuhun tytär vähintään osallistui. Tytär on siis syystäkin itseensä tyytyväinen, olisi halunnut saman tien tehdä itselleenkin pussukan. Minäkin olen tyytyväinen itseeni, hermo ei mennyt kertaakaan!

Yllätyshullu

Ihaillen ja ihastellen, ihan pikkuisen välillä kadehtien selailen käsityöblogeja. Osoitteesta http://varpainjaloin.blogspot.com/ löytyi haaste...

Luovien ihmisten yhteisleikki:

Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle,
jotka jättävät kommentin tähän postaukseen.
Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan
ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat.
Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty
ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.


Tätä blogia tuskin lukee edes noin moni, saati sitten haluaa tumpelon tunarointeja, mutta lupaan ja vakuutan, että jotain saan aikaiseksi edes teille ainokaisille kommentoijilleni :D Esimerkiksi voisin ottaa sen yhdenkin tuliaiseksi suunnittelemani passinkannen, josta tuli kyllä ihan nätti, mutta liian pieni passille... *vihelt*

Maailma on pieni ja muuta häröilyä

Kaikkea muuta tässä nyt on ollut, niin olen kostoksi shoppaillut. Yksi paketti tuli jo Yhdysvalloista, toinen matkalla. Samoin matkalla on tilaus Englannista. Paikallisen Eurokankaan kesä-alekin tuli kollastettua läpi. Nyt vannon taas pyhää ostamattomuutta (kunnes sorrun jälleen).

Ostin myös kirjan nimeltä Koko perheen lahjakirja. Tein päätöksen antaa seuraavana jouluna kaikki lahjat itse tehtyinä, toisin sanoen tuliko haukattua liian iso kakunpala. Mutta saahan sitä ainakin yrittää ja tuosta kirjasta tosiaan löytyi jo muutama hyvä idea!

Ja löysinpäs koodinpätkän, jolla sain tuon taustan vaihdettua. Hätäseen meni reunat liiankin kapeiksi, lisää säätöä jossain vaiheessa. Pääasia, että jotakin tapahtui tylsälle valkoiselle.

Isot lapset lähtivät taas mummulaan, katsotaan, antaako tuo pienimmäinen nyt äidin askarrellapaskarrella :)