Karvalakkimalli

Varmoja syksynmerkkejä koulun alkamisen ja säiden viilenemisen lisäksi näyttää olevan käsityöblogit täyttävät pipot. Olen kovin vaikutuksille altis, pitihän minunkin sitten vauvalle jotakin kehittää. Elämäntapaidioottimaiseen tyyliin se ei tokikaan voinut olla neliöpipo tai valmiista kaavoista joku kiva simppeli. Eihän nyt tokikaan. Idealamppu syttyi: "Tällainen olisi kiva!" Se tuntui hyvältä idealta silloin...

No sehän olisi voinut onnistua, jos osaisin ensinnäkin laskea. Päänympärys jaettuna kuudella, ei se nyt niin vaikeata luulisi olevan, eihän?

Tai jos omistaisi oikean ompelukoneen, eikä taiwanilaista lelua, katsokaa nyt taas tuota alalankaa *vaipuu epätoivoon*



Tai jos edes osaisi ommella. Nimimerkillä menikö hermo, menikö?!

No eipä ole kyllä vauvan valokuvaaminen piirua vajaa päiväuniaikaankaan kovin häävistä touhua, katsokaa vaikka itse...




Tuo lippa on nyt ihan järkyttävä, mutta enpä sitten enempää sitä tikkaillutkaan, katso ensimmäinen kuva :P


Taidan totisesti pysyä alkuperäisessä päätöksessäni:

Minä en ompele vaatteita!