Tilasin
Myllymuksuilta merinovillaa jo aikoja sitten, tarkoituksena tehdä vauvalle villahaalari. Ehdin sentään tämän talven aikana.
100 metrin lankarullat ovat tuskaa jo ompelukoneenkin kanssa, mutta saumurikäytössä ihan silkkaa hulluutta. Isot teollisuuspuolat olivat ostoslistalla, mutta unohtuneet kaiken muun keskellä. Niinpä sitten ajelin pitkin kaupunkia markettien valtaisia valikoimia manaten ja ostin sitä ainokaista ruskeata, mitä saatavilla oli.
Tällä kertaa en yrittänyt keksiä pyörää uudelleen, mitä nyt pikkuisen muuttelin. Eli kaavana on Ottobre 4/2003 yöpukuhaalari. Muokkaukset lahkeensuissa ja hihoissa, eli niissä on kuminauhat. Ja kaulusta en osannut, taaskaan... Ehkä sen kaavan piirtämisen lisäksi olisi pitänyt lukea ohjeetkin?

Vauvan posket punottavat huolestuttavasti, näinköhän huomisesta tulee kotipäivä? Itselläkin kehnohko olo

Mallimme ei nyt tahtoisi pysyä paikoillaan

Kaula-aukko on iso (ja ruma), mutta eipä tuo käytössä kypärämyssyn kanssa haitanne
Lyhyiden lankojen takia tuli sitten useamman kerran harjoiteltua lankojen laittamista. Alkaa sujua! Niin ja itse saumurinkäyttöä harjoittelin tuosta samaisesta merinovillasta leikkaamieni tumppujen kanssa. Ajattelin helpoksi pikkuiseksi harjoitukseksi. Sen sijaan jouduinkin tekemään pientä kurvia ja mutkaa. Jälki ei ole valokuvauksen arvoista... Käyttöön kintaiden alle päätyvät silti, kunhan vielä resorin saan kiinni ranteeseen.
Naamakirjassa osallistuin taas kerran haasteeseen. Onneksi nyt on koko vuosi aikaa. Ensimmäinen idea on jo muhimassa pään sisällä.
Niin ja sekin vielä! Vauva ei ole enää vauva, hän täyttää kokonaisen vuoden ylihuomenna :)