Juhannuskin oli ja meni

Mitään en saanut aikaiseksi, vaikka suunnitelmia oli taas vaikka miten. En tykkää. Toisaalta ihan kiva, että mies oli kerrankin kotona, fiksailivat isojen poikien kanssa polkupyöriä ja tekivät saunavastoja, tytär puolestaan pääsi kaverinsa luokse kyläilemään. Kaikki tämä vain tarkoitti sitä, että allekirjoittanut juoksi riiviön perässä milloin hakemassa eläinten vesikiposta uimasta, milloin juomasta miehen partavettä.

Stressinkin ehdin tässä jo itselleni kehittää, tuommoisen kuplapaidan lupasin tutulle ja vastaavia tyttömäisiä versioita halusi avoppi lapsenlapsenlapsilleen. Kaavoja ja palaset kahteen vaatekappaleeseen ehdin leikkelemään riiviön päiväuniaikana. Huimaa.


Tuosta läjästä piti ottaa kuva, koska tässä seuraa opetuksellinen osuus: Jos et ole mikään pro näitten kangasjuttujen kanssa, niin älä osta kangasta pakalta samaa pituutta, mitä kankaan leveys on. Langansuuntaa tuollaisesta yksivärisestä kankaasta ei erota sitten millään, kangas kun vielä venyy molempiin suuntiin saman verran. Loppuviimein hahmotin päärmeestä jonkinsortin liimauksen...