Iik! Hyi! Se on käärme!

En tiedä, onko kukaan muu näin hutilus, kuin minä. Löytyy ekokasseja, kangaskasseja, kauppakasseja ja ties mitä, mutta kun kauppaan asti pääsen, kaikki ne ekologiset ratkaisut odottavat kiltisti kotosalla ja otan taas läjän muovipusseja. Toisaalta, menevätpä roskapusseina, ekologisena perheenä vauvalla käytetään kertakäyttövaippoja.

Tai käykö kenellekään koskaan niin, että töistä tai koulusta pitääkin kuljettaa kotiin jokin mappi-Ö tai muuta äärimmäisen tärkeätä kotiin ja mukana on vain käsilaukku? Siinä sitten taiteilet kädet täynnä, kun tietenkään koko firmasta ei sinä päivänä löydy ainuttakaan muovipussia.

Elämäntapaidiootille näitä ainakin sattuu, siitä lähti ensimmäinen ajatus kytemään. Toisen inspiroi kirpparilöytö käärmekangas ja omasta käärmeestä haaveileva ystävä. Joka muuten EI saa minua enää kyläilemään luokseen, mikäli moisen IIK HYI kamaluuden menee hankkimaan, tiedoksi vaan taas.

Tätä väkertäessä tuli kyllä ikävä jotain idioottihelppoja valmiiksi ajateltuja yksinkertaisia kaavoja. Suurin osa tähän kassiin käytetystä ajasta meni pähkäillessä, miten kummassa tuon tai tämän sauman tekisi. Ja yleensä se meni pieleen. Siitä lopusta ajasta menikin sitten suuri osa ratkomiseen.

Mutta nyt, tässä se on, saanko esitellä käärmeen! Tytär ystävällisesti tuli poseeraamaan :)

Aloitetaas mokista. Tuota vetoketjun päätä täytyy vielä ratkoa ja säätää uusiksi :P

Vetoketju ja magneettinappi. Minä sitten tykkään magneettinapeista. Ja tuohon käärmeen päähän olen tyytyväinen :)

Se on siis käsilaukku! Alemmat d-renkaat menivät väärään kohtaan, joten päädyin viri-viri-tööt-tööt-ratkaisuun. Ei kovin toimiva...

Hihnan toisen pään siirtämällä laukun malli muuttuu, voisi toimia vaikkapa pyöräillessä? Tosin tuota hihnaa täytyy lyhentää vielä, vaikka mallina onkin pätkä kymmenvuotias. 8 kerrosta intianpuuvillaa on kyllä neulojen surma, kaksi ompelukoneneulaa poikki tähän mennessä

Käsin vielä pitäisi ommella. Jos ei suju koneella ompelu, niin käsin ei varsinkaan. Ja siinä missä viisas oppii virheistään, niin elämäntapaidiootti leikkaa vuorikankaan kahdesti liian lyhyeksi. Jälki ei ole kaunista :P

Hihnat molemmilta puolilta ylhällä ja tuonne mahtuisi vaikka mitä. En tiedä, miten monta maitolitraa tuo käytännössä kestäisi, tai miten ylipäätään toimisi. Harmi, ettei tuo työnjälki ole kovin häävistä, voisin kysäistä vapaaehtoisia kokeilemaan idean toimivuutta :)

Kommentointi ei kuulemma meinaa onnistua, asetukset on kuitenkin samat vanhat, eli koittakaa hetken päästä uudelleen!